Lyhytkarvainen collie

Lyhytkarvainen collie, tuttavallisemmin nahka, on keskikokoinen paimenkoirarotu. Alunperin sitä on käytetty lampaiden paimennuksessa Skotlannin ylängöillä mutta nykyisin collie toimittaa lähinnä seura- ja harrastuskoiran virkaa, vaikka paimennusviettiä on edelleen jäljellä, vaihdellen yksilöittäin.

Lyhytkarvainen collie on vartaloltaan pitkä, jäntevä ja vahva, olematta millään tavalla liioiteltu fysiikaltaan. Se on sporttinen ja sitkeä, ja  tyypiltään "pitkänmatkanjuoksija". Lyhytkarvaisen collien korkeus on uroksilla 56 - 61 cm, nartuilla 51 - 56 cm, ja painoltaan ne ovat 25-30 kg (urokset) ja 18-25 kg (nartut). Väreinä collieilla ovat soopeli (ruskea, vaihdellen vaalean beigestä tumman mahongin punertavaan), tricolour (päävärinä musta ruskeilla merkeillä) ja blue merle (harmaa). Kaikilla väreillä kuuluu olla myös valkoinen kaulus, rinta, vatsa, käpälät ja hännänpää. Lyhytkarvaisen collien turkki on ihonmyötäinen, kaksikerroksinen ja säänkestävä, ja se on erittäin helppohoitoinen, harjausta se tarvitsee vain karvanlähtöaikaan. Turkin pituus vaihtelee aivan lyhyestä karvasta kasvoissa ja tassuissa tuuheampaan kaulukseen ja "housukarvoihin".

Luonteeltaan nahka on mitä ihastuttavin - se on kiltti, nöyrä, reipas, huumorintajuinen ja oppivainen. Nahka on aina valmis toimintaan, se lähtee mielellään ulos tai ihan mihin vain sen oma ihminen haluaa mennä. Se rakastaa urheilua ja leikkimistä, mutta on sisällä rauhallisen huomaamaton.

Collie on helppo kouluttaa ja se oppii käsittämättömän nopeasti - se on myös asia joka tuo kouluttamiseen haasteensa. Ellei heti paneudu käskyn oikein suorittamiseen, collie vetää omat johtopäätöksensä ja tekee liikeen itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Esimerkkinä meillä sivulla kävelemisen opettelu meni siihen että koira kävelee sujuvasti takanani niin "vierellä", kuin "sivulla" käskyillä. Nahka myös oppii asioita joita et tiennyt sille opettaneesi (jossain vaiheessa huomasin koiran tottelevan luoksetuloa sormien napsautuksesta, en tiedä missä vaiheessa se oli sen oppinut). Collien kanssa pitää olla myös varovainen puhuessa, sillä fiksuna koirana se osaa poimia sanoja sanatulvasta, sekä oppii samalla asialle monia merkityksiä (kiertoilmausten käyttäminen on hyvä asia, mutta collie oppii nekin tuota pikaa).

Yleisesti collie on luonteeltaan hyvin ystävällinen, mutta vieraita kohtaan se on pidättyväinen tai välinpitämätön. Colliella voi olla huomattava vahtivietti ja se ei pidä tunkeilijoista omalla alueellaan. Paimenkoirana collie on helppo pitää irrallaan, sillä se kulkee kokoajan lähellä omistajaansa, eikä se yleensä karkaa monen kymmenen metrin päähän edes pupun perässä (tässä toki yksilöllistä vaihtelua).

Luonteensa ja fysiikkansa puolesta nahka soveltuu erinomaisesti harrastuskoiraksi, mutta collieta hankkiessa on kiinnitettävä erittäin paljon huomiota vanhempiin ja niiden luonteisiin, sillä vaihtelua löytyy paljon. Collien kohdalla kunnollinen sosiaalistaminen ja positiivisten kokemusten hankkiminen pentuna on erittäin tärkeää, sillä pehmeänä koirana se muistaa ikävät asiat pitkään. Collie ei saisi olla arka, mutta valitettavasti niitäkin löytyy. Useimmat ihmiset kuitenkin kokevat että lyhytkarvaisesta colliesta on helpompi saada hyvä harrastuskoira ja sen luonne on reippaampi kuin pitkäkarvaisella serkullaan (pitkäkarvainen ja lyhytkarvainen collie eivät ole karvamuunnoksia vaan eri rotuja).

Lisää tietoa rodusta löydät Collieyhdistyksen sivuilta ja rotumääritelmästä.